Olemme auki ma-la 11-20 ja su 11-18. Täältä löytyy ajankohtaisia uutisia tapahtumistamme kuten esim. kesän musiikki-illat

19. Puusta on moneksi

Tällä paikalla pilkotaan polttopuita lähiseudun asukkaille. Noin puolet suomalaisista pientaloista käyttää edelleen puuta vähintään lisälämmön lähteenä ja yli viidennes päälämmitysmuotona. Yli neljännes teollisuuden ostamasta puusta, mm. kuori, puru sekä paperiteollisuuden sivutuote mustalipeä, poltetaan myöskin energiaksi.

Suomessa hakataan puuta n. 75 miljoonaa kuutiota vuodessa. Metrin pituisena ja korkuisena pinona määrä ulottuisi lähes kaksi kertaa maapallon ympäri päiväntasaajalla!

N. 60% puusta päätyy erilaisiin paperi– ja kartonkituotteisiin ja 40% sahatavaraksi. Sahatavarastamme vain muutama prosentti jalostetaan kotimaassa höyläystä korkeammalle jalostusasteelle. Suomalaisen puun keskimääräinen jalostusaste on toistaiseksi laskenut 2000-luvulla, vaikka taloudelle edullista olisi päinvastainen kehitys. Hidaskasvuisesta puustamme tehdään myös paljon erittäin lyhytikäisiä tuotteita kuten WC-paperia ja kartonkia, mitkä eivät sido pitkään puun sisältämää hiiltä, päinvastoin kuin esimerkiksi puurakennukset ja huonekalut.

Metsän hiilivarasto on eri asia kuin metsän kasvaessaan vuosittain ilmakehästä sitoma lisähiili. Metsä sitoo kasvaessaan hiiltä, mutta vanha talousmetsä sisältää valmiiksi tyypillisesti moninkertaisesti suuremman hiilivaraston sekä puustossaan että maaperässä. Jos metsä avohakataan ja muutetaan pääosin lyhytikäisiksi tuotteiksi, menetetään nopeasti suuri osa sen hiilivarastosta. Taimikolla menee kymmeniä vuosia pelkästään sitoa takaisin näin menetetty hiili.

Metsän hiilitase ja luonnonhoito vaikuttaa tulevaisuudessa metsän arvoon, sillä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja maapallon eliöstön lisääntyvään uhanalaisuuteen puututaan yhä päättäväisemmin. Avohakkuuton metsänhoito eli jatkuva kasvatus ylläpitää metsän hiilivarastoa avohakkuukiertoa paremmin. Se säilyttää myös avohakkuita paremmin mahdollisuuden painottaa metsän muita taloudellisia arvoja, kuten virkistystä, matkailua ja metsästystä. Tulevaisuudessa metsänomistajalle saatetaan myös maksaa metsänsä hiilitaseen parantamisesta.

Lue lisää: Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä: Metsä meidän jälkeemme. Like-kustannus 2019. Tieto-Finlandialla palkittu teos metsien monipuolisemman käytön puolesta.

Puusta on moneksi