16. Kosteikko puhdistaa

Bosgårdin Pikkupernajanlahden lintuvesi on tyypillinen eteläsuomalainen matalavetinen ja runsasravinteinen kosteikko. Suomen rannikon luontaisesti melko karut rannat ovat asteittain rehevöityneet pääasiassa maatalouden lannoitevalumien kulkeutuessa vesistöjen kautta vähitellen rannikkovesiin. Osa rannikkovesistä on luontaisesti reheviä, mitä edesauttaa maan ko-hoaminen vesiä madaltaen.

Kosteikot ovat hyvin lajirikkaita, koska niissä on paitsi runsaasti ravinteita myös paljon erilaisia elinympäristöjä: Pikkupernajanlahden rannikkoa lähestyttäessä syvempi avovesi muuttuu aluksi matalammaksi, minkä jälkeen alkaa ruovikko. Maalle pain liikuttaessa ruovikon reunalla on vielä pensaiden ja matalan puuston vesijättömaata, jota reunustavat tyypillisesti pellot tai metsät.

Luontopolku kulkee tässä kohtaa kosteikon ruovikko-osaa. Muutamassa korkeammassa kohdassa kasvaa jo pensaikko ja puustoa. Lintuja ja hyönteisiä, erityisesti sudenkorentoja, näkee ja kuulee runsaasti. Läheiseltä Husholmenin kukkulalta taas näkee yli ison osan Pikkupernajanlahden avovesialuetta. Tämä on paras paikka tarkkailla alueen vesilinnustoa.

Tässä kohdassa rantaa ei laidunneta, joten kasvillisuus kasvaa kesän mittaan korkeaksi. Järviruokoa kerättiin tosin ennen runsaasti paitsi talojen kattopäällysteeksi myös karjalle talvikui-vikkeeksi. Samalla saatiin kosteikkojen ravinteita takaisin ihmiskäyttöön. Bosgårdissa merkittävä osa Pikkupernajanlahdesta on tilan karjan laiduntamaa, millä on samankaltainen ravinteita keräävä ja kosteikkoa avoimena pitävä vaikutus. Avoimuus hyödyntää vesilintujen pesintää, sillä tarkkailupaikkojen puute tekee pesistä saalistajille vaikeasti havaittavia.

Pikkupernajanlahden pohjukka kuuluu Euroopan Unionin Natura 2000-luonnonsuojeluohjelmaan. Porvoon Ruskiksen ympäristös sekä Loviisan Isopernajanlahti kuuluvat samaan ko-konaisuuteen. Bosgårdin karja laiduntaa molempia Pernajanlahtia osana niiden hoitosuunnitelmaa. Ilman laidunnusta kohteen arvokkaimmat luontokokonaisuudet menetettäisiin.