Bosgårdin jouluruokamyyjäiset 21-23.12 ja jouluruokien ennakkotilaukset. Lue tarkemmat lisätiedot täältä.

17. Lehto on lajirikkain

Lehtometsän tunnistaa kasvillisuuden perusteella. Lehtoja on eniten Etelä-Suomessa, mutta niitä löytyy Lappia myöten. Lehdossa on tyypillisesti multava ja ei-hapan rikas maaperä, jossa vaateliaat kasvilajit viihtyvät. Etelä-Suomessa pääpuulajeina ovat kuusi, lehtipuut ja –pensaat sekä usein myös jalot lehtipuut kuten tammi, vaahtera ja metsälehmus. Tammi tulee toimeen myös kuivemmilla paikoilla muodostaen nk. kallionaluslehtoja, joita on tämän mäkisen lehdon laella.

Lehtojen jalopuita on vuosisatojen aikana käytetty mm. laivojen ja talojen sekä huonekalujen rakentamiseen, ja multavimmat osat raivattu pelloiksi. Tämä vuoksi lehdoista on pääasiassa jäljellä enää pieniä sirpaleita; niiden pinta-ala metsistämme on alle prosentti. Tämän Bosgårdin n. 2,5 hehtaarin rantalehdon hienoimmat osat ovat vaahter-an ja haavan valtakuntaa. Länteen pain kannasta pitkin kulkiessa lehto on ajan saatossa kuusettunut, mutta hoitotoimilla lehtipuuvaltaisuutta palautetaan. Siksi tuoreita kuusen hakkuujälkiä näkyy paikoin.

Bosgårdin rantalehdon tyyppilajeja ovat linnuista harmaapäätikka sekä sirittäjä, kasveista näsiä sekä sinivuokko.

 

Näsiä kukkii lehdossa varhain keväällä ja tekee myöhemmin punaisia marjoja. Kaikki kasvin osat ovat hyvin myrkyllisiä.

Näsiä

Vaatelias sinivuokko on tyypillinen eteläsuomalainen lehtokasvi 

Sinivuokko