18. Metsistä ruokaa ja terveyttä

Että metsässä virkistyy ei ole suomalaiselle uutinen: yli yhdeksän kymmenestä aikuisesta käy metsässä säännöllisesti. Retkiä tehdään myös paljon omien lähimetsien ulkopuolelle: Suomen 40 kansallispuistoon tehdään vuosittain n. neljä miljoonaa retkeä, mikä on yli nelinkertainen määrä 1990-luvun loppuun verrattuna. Yli 90% kävijöistä on suomalaisia.

Metsän terapiavaikutus on tieteellisesti tutkittu: Japanissa lääkäri voi määrätä stressaantuneille metsäkävelyjä, ja myös Suomeen on erityisiä terapiametsiä perustettu. Tulevaisuuden yhä kaupungistuneemmille kansalaisille ohjatut metsäiset virkistyspalvelut sekä turvalliset metsäpolut merkitsevät tärkeää henkireikää. Myös ulkomaalaiset vierailijat ovat yhä kiinnostuneempia luontomatkailusta elämyksenä: ala kasvaa voimakkaasti.

Suomi on sienestäjän ja marjastajan paratiisi. On maailmanlaajuisesti poikkeuksellista, että jokaisella kansalaisella on oikeus poimia ilmaiseksi sieniä ja marjoja lähes mistä tahansa metsästä. Tämä on mahdollista, koska Suomessa antimia on runsaasti yli kansalaisten oman tarpeen. Sato on myös kaupallisesti arvokas: sienten ja marjojen vientiarvo on 15-20 miljoonaa euroa vuodessa, ja kotimaisen kulutuksen arvo moninkertainen. Hyvän sieni– ja marjametsän sadon kaupallinen arvo ylittää säännöllisesti metsän vuosikasvun arvon.

Bosgårdin luontopolun kangasmetsäosuus on varsin mäkistä ja kivikkoista vanhaa merenrantaa, jossa tyypilliset marja– ja sienilajit viihtyvät hyvin. Käytämme talousmetsissämme avohakkuutonta metsänhoitoa eli metsien jatkuvaa kasvatusta, mikä säilyttää metsien virkistysarvot sekä marja– ja sienimaastot. Vaikka hakkuujälkiä näkyy, metsä on edelleen retkeiltävissä ja sieltä saa satoa.

Mustikka viihtyy ravinnerikkaammissa metsissä, missä kasvaa myös kuusia. Mustikalla myös varessa on lehtivihreää, ja sen lehdet eivät ole vahamaiset kuten puolukalla. Puolukka sietää paremmin kuivuutta ja kasvaa myös puhtaissa mäntymetsissä. Sekametsissä molempia kasveja tapaa samalla kasvupaikalla.

Eteläsuomalainen maukas elo-syyskuinen sienikori: tunnistatko kaikki lajit?(Korissa mustia torvisieniä sekä joukossa penkillä pari keltaisena loistavaa kanttarellia; etualalla kaksi pientä kehnäsientä, takana korin vieressä oranssilakkinen koivunpunikkitatti. Muut ovat vanhoja sekä (takana rivissä) nuoria herkkutatteja).